torstai 17. tammikuuta 2013

Enkeli


Olen niin kaukana enkelistä, koska mä
En ole niin kiltti, viaton, valoisa luonne
Vaikka niin moni selkeästi kuvittelee
En tajua mistä he sen ovat keksineet.

En omista naurua heleää
En hymyä hurmaavaa
Enkä vartaloa huumaavaa
En luonnetta enkelin

Silti sä mulle kuiskaat hiljaa
“oot mun pelastava enkeli”
Mä naurahdan räkäisesti:
“Kuinka helvetissä mukamas?”

Sä katsot mua pitkään
Sä luot kasvoillesi hymyn
Ja mulle kuiskaat hiljaa
Jolloin mäki vaikenen

“Ilman sua mä en jaksaisi yrittää.
Ilman sua mä tuol jorpakossa makaisin
Ilman sua mä omassa paskassani nukkuisin
Ilman sua mä riehuisin kaduilla tuntemattomille

Ilman sua mä jo vankilassa olisin
Ilman sua saattaisin olla narun jatkeena

Sun naurusi tai hymy ei ehkä ole samanlainen kuin muilla
Mutta ne jaksaa silti aina valaista päivän kuin päivänkin

Muut voi sanoa vartalostasi vaikka mitä ikävää paskaa
Mä haluun olla silti sun kanssasi, olit sit hoikka tai läski

Luonteeltasi osaat olla vittumainen kilipää vaikka kenelle
Mutta ilman sitä sä et olis se sama, ketä mä rakastan oikeasti

Ja siksi sä oot mun pelastava enkeli”

2 kommenttia:

  1. Katja tää on yksinkertasesti vaan ihan loistava... Jokainen tarvii pelastajaa ja mua itkettää, sitten alko taas pelottaa. Tuli vaikka mitä miljoonia ajatuksia mieleen ja öymmm en osaa selittää.
    Mut juu rakastan sua!
    p.s. ootan lisää runouksias!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, alottelin tätä jo viikko pari sit ja sain eilen tehtyy loppuun.. Tää herättää mus itessäni aika ristiriitasia fiiliksiä. Tavallaan tykkään, tavallaan en. :D nk. viha-rakkaus suhde tätä runoa kohtaan. :D Mut kiva että tää kosketti sua jollain tavalla ja tykkäät täst!

      ps. love u too. <3
      ps2. Katotaan miten saan luotua tai miten löydän mun pöytälaatikosta tekstiä niin tulee lisää. ;)

      Poista