näyttäis olevan hämärää
katon eteenpäin,
ilman tunnetilaa epäilevää
päästän irti menneistä,
otan kiinni sun kädestä
Mua jonnekkin aiot johdattaa,
ja sanot "ei haittaa vaik pelottaa"
Katon eteenpäin, hymy nousee kasvoilleni
ja mieles vaan pyörii: "Kyl mä pääsen jaloilleni"
Ja siinä sit mä sen huomaan, hetki on tää
ku tajuun ettei mul oo enää mitään pelättävää
ja mieles vaan pyörii: "Kyl mä pääsen jaloilleni"
Ja siinä sit mä sen huomaan, hetki on tää
ku tajuun ettei mul oo enää mitään pelättävää
-Katja-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti